Repoveden kansallispuisto ja UPM:n omistama Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue yhdessä muodostavat laajan salomaisen useiden kirkkaiden vesien rikkoman alueen, jossa luonnossa liikkujan on herkullista patikoida mieleenpainuvissa maisemissa seikkailevilla poluilla tai meloa tarinantäyteisillä vesillä. Tätä kaunista suojeltua metsien sekä järvien aluetta ja metsäteollisuushistorian muistomerkkiä Verlaa yhdistää metsän jättiläisen merkittävä rooli alueen elämän menossa.

Yhtiön metsät ja tehtaat

Repovedellä on liikuttu jo aikojen alusta asti. Alue on aina ollut tärkeä eränkäynnille. 1600-luvulla kaskeaminen ja Tervanpoltto aloittivat metsän käyttämisen laajemmassa mittakaavassa. Tätä kesti parisataa vuotta aina 1800-luvulle. 1700-luvulla puuta alettiin käyttämään pienimuotoisesti myös vesisahoilla. Metsän käytön huippuaika ajoittuu 1800-luvun lopulta aina 1970-luvulle asti. Valtaosa Repoveden metsistä siirtyi vuonna 1904 perustetun Kymiyhtiön, nykyisen UPM:n, omistukseen 1913 Rudolf Elvingiltä. Metsäteollisuus kaakkoisessa Suomessa kasvoi nopeasti ja yhtiön oli varmistettava tasainen puuraaka-aineen saanti. Repoveden metsistä tuli yhtiönmetsiä. Hyvät uittoreitit, 1800-luvun lopulla valmistunut Savonrata sekä 1960-70 -luvulla rakennettu metsätiestö tekivät alueesta puunhankinnan kannalta erittäin arvokkaan.

Samalla kun Repoveden metsät ruokkivat Voikkaan, Kuusankosken ja Kymintehtaan jatkuvasti kasvavaa puuraaka-aineen tarvetta, Verlassa tarvittava kuusipropsi hankittiin Mäntyharjun reitin pohjoisosista, josta se uitettiin tehtaalle. Myös Verla oli kilpailun kasvaessa kiinnittänyt paljon huomiota raaka-aineen saannin turvaamiseen ja hankkinut aktiivisesti metsäpalstoja omistukseensa. Mittava metsäomaisuus olikin yksi keskeisimmistä vaikuttimista isännän vaihtumiseen vuonna 1922. Verla siirtyi tuolloin Kymin Osakeyhtiön omistukseen yhdessä Kissakoski Oy:n kanssa, joka oli ehtinyt hankkia Verlan kaksi vuotta aiemmin 1920.  

Luonnon monimuotoisuus ja maailmanperintö

Yhtiön komennon alla sekä Repovesi että Verla olivat aktiivisia metsäteollisia tuotantoyksiköitä, jotka toivat vaurautta lähialueilleen. Ensimmäinen takasi puuraaka-aineen saannin tehtaille ja toinen oli maailmankuulu korkealaatuisesta pahvistaan.

Repoveden metsiä käytettiin voimakkaasti aina 1970-luvulle asti ja maisema oli tyypillistä talousmetsää hakkuineen. Viimeiset mittavat hakkuut Repovedellä tehtiin vuonna 1977, jonka jälkeen alueen käyttö rauhoittui. Vuosina 1997-2001 laaditun tilojensa metsäluonnon monimuotoisuutta turvaavan strategiansa saattelemana UPM teki merkittävän maalahjoituksen valtiolle toukokuussa 2002 sekä jätti hakemuksen ympäröivän alueen suojelemiseksi luonnonsuojelulailla. Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue saivat alkunsa 1.1.2003. Yhtiönmetsät olivat saaneet uuden tärkeän tehtävän ihmisen ja luonnon välillä. 

Teollinen aktiivikausi Verlassa päättyi 1964, kun tehtaan jo iäkkäät koneet tekivät viimeisen arkin pahvia vietäväksi maailmalle ja viimeiset muutamat kymmenet työntekijät siirtyivät ansaitulle eläkkeelle yhdessä tehtaansa kanssa. Muutamien vuosien valmistelun jälkeen päätös tehtaan museoinnista syntyi kesäkuussa 1969 ja itse museo avasi ovensa 1972. Alueesta oli tullut tärkeä Kymiyhtiön henkilökunnan virkistysalue, joten museon perustaminen oli oivallinen tapa lisätä oman henkilöstön hyvinvointia samalla kun tarjottiin yleisölle mahdollisuus tutustua tärkeään palaseen metsäteollisuuden historiaa. Maailmanperintökohteeksi Verla nimetään joulukuussa 1996 seuraavalla kriteerillä: Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä tehdasalueeseen liittyvä asutus ovat erinomainen ja huomattavan hyvin säilynyt esimerkki siitä pienimuotoisesta, maaseudulle syntyneestä paperimassa- ja pahviteollisuudesta, joka 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa menestyi hyvin sekä Euroopan pohjoisosissa että Pohjois-Amerikassa, mutta josta vain muutama on säilynyt meidän päiviimme.

Repoveden alue ja Verlan maailmanperintökohde yhdessä muodostavat poikkeuksellisen palan suomalaista metsäteollisuuden historiaa ja luontoa. Lukuisat tarinat eränkäynnistä, uitoista, urakoista ja hakkuista aina laajamittaiseen suojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen luovat erittäin värikkään ja monisyisen ympäristön luonnosta ja historiasta nauttiville vierailleen.
 

Puun tie -melonta

Puun tie -melonta on 30 km pitkä teemallinen melontareitti Repoveden kansallispuistosta Verlaan.

Melontaan liittyvät palvelut kansallispuistossa

Melontaan liittyvät palvelut maailmanperintökohteessa

Lisätietoja melontareitistä ja melontatukikohdista

Tervarumpu - Aitoa Metsän Elämää
+358 400 718 248
info@tervarumpu.fi